Miksi vastuullisuutta ei kannata jättää huomioimatta?

Kirjoitettu: 16.10.2017

Vastuullisuus on tänä päivänä jo itsestäänselvyys monessa organisaatioissa. Sitä ei enää voida pitää vain ’nice to have’-asiana tai irrallaan olevana yksikkönä, jonne on palkattu joku yksinäinen susi hoitamaan niitä pakollisia viherpiipertäjien juttuja. Parhaimmat yritykset ovat onnistuneet nivomaan vastuullisuuden kiinteäksi osaksi yrityksen liiketoimintastrategiaa, vuosisuunnittelua ja koko toimintakulttuuria. Hyvin sisäistettynä ja yrityksen toimintaan laajasti integroituna vastuullisuus parantaa yrityksen kilpailukykyä, riskienhallintaa, innovointia, asiakastyytyväisyyttä ja työnantajakuvaa. Tulevaisuuden menestyvä yritys on se, jonka toiminta luo arvoa kaikille sidosryhmille - ensimmäisestä toimittajasta aina viimeisimpään asiakkaaseen ja kuluttajaan asti.

Vastuullisuus tuottaa arvoa kaikille ketjun sidosryhmille

Liiketoiminta tähtää ensisijaisesti yrityksen arvon lisäämiseen, ja joskus ennen tämä saattoi tapahtua muiden sidosryhmien tai ympäristön kustannuksella. Kaikki hankinnassa työskentelevät tuntevat varmasti sen ’kovimman’ neuvottelijan, joka väänsi viimeisetkin mehut toimittajasta. Kapea-alainen keskittyminen vain halvimman hinnan jahtaamiseen saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa katteettomiin lupauksiin toimittajan puolelta, romahtaneeseen toimitusvarmuuteen ja huonoon laatuun. Kohtuuton hintapaine saattaa heijastua ketjussa myös niin, että toiminta ei ole enää kauempana toimitusketjussa kannattavaa, jolloin sitä ei pystytä tulevaisuudessa jatkamaan.

Vastuullisissa yrityksissä arvoa halutaankin lisätä kaikille sidosryhmille ns. ’creating shared value’ ajatuksella, missä koko ketjun arvontuottoa katsotaan kokonaisuutena. Näissä yrityksissä hankinnan ammattilaiset tekevät pitkäjänteistä yhteistyötä toimitusketjun kumppaneiden kanssa ja etsivät tasapainoa hinnan, laadun, saatavuuden ja kestävän kehityksen kesken. Suurin osa vastuullisuuden strategisesta arvosta tulee nimenomaan jatkuvasta keskustelusta sidosryhmien kanssa ja oppimisesta heiltä. Säännöllisen sidosryhmävuoropuhelun kautta yrityksellä on tuntosarvet paremmin ilmassa, jolloin taloudellisia, sosiaalisia, ympäristöllisiä ja lakisääteisiä muutoksia pystytään havainnoimaan tehokkaammin ja valmistamaan yritystä tulevaisuuden haasteisiin ja pitkän aikavälin menestykseen.

Vastuullisuus on pitkäjänteistä investoimista kestävään kehitykseen

Toimitusketjut ulottuvat tänä päivänä usein ympäri maailmaa ja ovat alttiita luonnonkatastrofeille ja yhteiskunnallisille häiriöille. Ilmastonmuutos, veden niukkuus ja huonot työolot suuressa osassa maailmaa lisäävät riskejä. Toisin kuin perinteiset liiketoimintariskit, sosiaaliset ja ympäristöriskit näkyvät pidemmällä aikavälillä, ne vaikuttavat usein monilla ulottuvuuksilla ja ovat suurelta osin organisaation suoran kontrollin ulkopuolella. Riskienhallinta edellyttää siis investointipäätösten tekemistä pitkäjänteisen kapasiteetin rakentamiseen ja erilaisten vaihtoehtoisten skenaarioiden tunnistamista.
Esimerkkinä vastuullisuustyön toteutumisesta arjessa voidaan mainita elintarviketeollisuuden käyttämät erilaiset raaka-aineisiin liittyvät sertifioinnit, kuten Rainforest Alliance -sertifiointi, jossa maataloustuotteiden viljelijöitä autetaan sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, ehkäisemään maaperän eroosiota ja köyhtymistä sekä ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta. Kaiken tämän tarkoituksena on taata yrityksille raaka-aineiden saatavuus tulevaisuudessa ja tehdä viljelystä houkutteleva elinkeino viljelijöille parantuneen tuottavuuden ja parempien tulojen kautta.

Vastuullinen toiminta synnyttää innovaatioita ja parantaa kannattavuutta

Investoiminen vastuullisuuteen ei ole pelkästään riskinhallintatyökalu, vaan vastuullisuus voi myös edistää innovointia. Ekologisuuden huomioiminen tuotesuunnittelussa ja yrityksen prosesseissa voi tuoda merkittäviä säästöjä esimerkiksi tehokkaampien materiaaliratkaisujen, vähentyneen energiakulutuksen ja pienempien jätemäärien ansioista.

Kaikki haluavat työskennellä vastuullisesti toimivassa yrityksessä

Yrityksen tapa toimia on tänä päivänä tärkeä asia myös työntekijöille, jotka haluavat työskennellä organisaatioissa, joiden arvot eivät ole ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa. Yrityksissä, joissa vastuullisuus on kiinteästi integroitu liiketoimintastrategiaan, pidetään henkilöstöä yhtä tärkeänä sidosryhmänä kuin yrityksen omistajia. Työntekijät ovat ylpeitä siitä, että he työskentelevät siellä ja tuntevat olevansa osa laajempaa työtä, jolla on merkitystä lyhyen aikavälin voittojen maksimoinnin yli. Tällaisissa yrityksissä ihmisten sitoutuminen on vahvaa ja työhön halutaan antaa paras oma panos. Oman henkilöstön lisäksi myös asiakkaat ja kuluttajat odottavat yrityksiltä jatkuvaa parantamista ja uusia konkreettisia toimenpiteitä tuotteiden ja koko arvoketjun vastuullisuuden kehittämiseen.

Vastuullisuus mahdollistaa yritystoiminnan kannattavuuden kasvua monilla eri tavoilla. Mistä sitten tiedetään, missä kunnossa yritys on eri vastuullisuusmittareiden suhteen ja missä olisi vielä parannettavaa? Tällä hetkellä vastuullisuuden raportointiin käytetään monessa organisaatiossa kansainvälistä Global Reporting Initiative (GRI) -standardia. Hankinnan ammattilaisten kannalta kiinnostava uutuus on tänä vuonna julkaistu ISO 20400, joka käsittelee kestävän kehityksen integroimista ostotoimintaan. Olen kuitenkin hankinnan ammattilaisena jäänyt kaipaamaan yksinkertaista, mutta riittävän monipuolista työkalua. Tämän takia LOGYn Hankintafoorumiin kuuluva vastuullisuustiimi on ottanut työlistalleen standardiin pohjautuvan työkalun kehittämisen, niin yksityisen kun julkisen sektorinkin tarpeisiin. Tule osallistumaan ja vaikuttamaan työkalun kehittämiseen 11.12.2017 Hankintafoorumin vastuulliset hankinnat tapahtumaan.  Vastuu on yhteinen.

Katariina Aho
Hankintajohtaja, Paulig

PS. Aiheesta lisää lukujen kera: Sustainable Companies Outperform Peers in Value Creation